Fri, Jul 17 Iltapaiva Suomi
Pressiportaali.fi Pressiportaali Paivan yhteenveto
Paivitetty 20:33 16 artikkelia tanaan
Blogi Maailma Matkailu Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka

Lapsen oikeuksien päivä – Milloin, miksi ja miten vietetään

Juhani Joonas Korhonen • 2026-06-07 • Tarkistanut Elias Korhonen

Kun marraskuun 20. päivä lähestyy, moni miettii: miksi sinä päivänä puhutaan lasten oikeuksista? Lapsen oikeuksien päivä ei ole pelkkä kalenterimerkintä, vaan se juontaa juurensa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka hyväksyttiin 20. marraskuuta 1989 (UNICEF Suomi – lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö).

Päivämäärä: 20. marraskuuta · Sopimus hyväksytty: 20.11.1989 · Ratifioineet maat: 196 · Liputussuositus: Valtioneuvosto suosittelee

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Lapsen oikeuksien päivä on 20. marraskuuta (UNICEF Suomi)
  • YK:n sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 (UNICEF Suomi)
  • 196 maata on ratifioinut sopimuksen (UNICEF Suomi)
2Epäselvät asiat
  • Tarkkaa virallista liputuspäivää ei ole lailla säädetty
  • Lapsen oikeuksien viikon teema vaihtuu vuosittain
  • Varhaiskasvatusoikeuden tarkat ehdot vaihtelevat kunnittain
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi
  • Lapsen oikeuksien viikko 2026: 16.–22.11.2026 (UNICEF Suomi)
  • Teemana: jokaisen lapsen oikeus arvokkuuteen ((UNICEF Suomi))
  • Tapahtumia ympäri Suomen – katso Unicefin sivuilta ((UNICEF Suomi))

Kuusi keskeistä tietoa kertovat päivän merkityksestä ja siitä, miten se näkyy suomalaisessa arjessa.

Ominaisuus Tieto
Päivämäärä 20. marraskuuta
Sopimus hyväksytty 20.11.1989
Ratifioineet maat 196
Liputussuositus Suomessa Kyllä, Valtioneuvoston suositus
Lapsen oikeuksien viikko 2026 16.–22.11.2026
Varhaiskasvatusoikeus alkaa 9 kuukauden iästä

Miksi vietetään lapsen oikeuksien päivää?

  • YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen 20.11.1989 (UNICEF Suomi – lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö). Päivää vietetään maailmanlaajuisesti lasten oikeuksien edistämiseksi.
  • Päivän tarkoitus on herättää keskustelua lasten oikeuksien toteutumisesta ja muistuttaa hyvinvoinnin tärkeydestä (UNICEF Suomi – lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö).
  • Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 lähtien, kun UNICEFin aloitteesta se siirrettiin 20. marraskuulle (Valtioneuvosto – valtioneuvoston viestintä).

Käytännössä päivä on vakiintunut liputuspäivä, vaikka sitä ei ole erikseen säädetty laissa.

Onko lapsen oikeuksien päivä virallinen liputuspäivä?

  • Lapsen oikeuksien päivä ei ole virallinen liputuspäivä Suomessa. Liputuspäivien luettelon määrää asetus, eikä tämä päivä ole siinä.
  • Valtioneuvosto suosittelee kuitenkin liputtamaan 20. marraskuuta (Valtioneuvosto – valtioneuvoston viestintä). Suositus on ollut voimassa vuodesta 2013, ja vuonna 2020 päivä lisättiin lipun kuvalla varustettuna kalenteriin.
  • Jos lipun nosto viivästyy teknisistä syistä, se on sallittua, mutta suositus on nostaa se aamulla.
Yhteenveto: Lapsen oikeuksien päivä on vakiintunut liputuspäivä käytännössä, vaikkei virallinen. Kuka tahansa voi laittaa lipun salkoon – ja Valtioneuvosto toivoo sitä.

Saako lipun nostaa myöhässä?

Lipun saa nostaa myöhässä, jos esimerkiksi sää tai tekniset syyt hidastavat, mutta virallinen suositus on aamu. Lipun laskeminen ennen auringonlaskua on kuitenkin tärkeää (Päivyri.fi – suomalainen liputuskalenteri).

Milloin lasten oikeuksien viikko?

  • Lapsen oikeuksien viikko sijoittuu päivän ympärille, yleensä marraskuun puoliväliin. Vuonna 2026 viikko on 16.–22.11.2026 (UNICEF Suomi – lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö).
  • Viikon teema vaihtuu vuosittain. Vuonna 2026 teemana on jokaisen lapsen oikeus arvokkuuteen. Aiemmin teemoja ovat olleet esimerkiksi lapsen oikeus kuulua (2025).
  • Viikkoa koordinoi UNICEF Suomi ja monet kunnat osallistuvat tapahtumiin.

Mitä tarkoitetaan lapsen oikeuksilla?

  • Lapsen oikeuksilla tarkoitetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jossa on 54 artiklaa. Sopimuksen neljä perusperiaatetta ovat syrjimättömyys, lapsen etu, oikeus elämään ja kehitykseen sekä lapsen mielipiteen huomioiminen (UNICEF Suomi – lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö).
  • Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiin, ellei se ole lapsen edun vastaista. Lapsen asumisesta päättää ensisijaisesti vanhemmat, mutta 12 vuotta täyttänyttä lasta on kuultava.
  • Toinen vanhempi ei voi yksin kieltää tapaamisia ilman pätevää syytä; asia ratkaistaan tuomioistuimessa.

Miten lapsen oikeudet näkyvät perheoikeudessa?

Jos vanhemmat kiistelevät asumisesta tai tapaamisista, tuomioistuin arvioi lapsen edun. Kumpikaan vanhempi ei voi yksin päättää – ratkaisu on aina lapsen etu ensisijaisena periaatteena.

Milloin lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen?

  • Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Oikeus alkaa yleensä lapsen täyttäessä 9 kuukautta.
  • Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa, jos vanhemmat ovat työssäkäyviä tai opiskelevia. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on subjektiivinen oikeus eräissä tilanteissa.
  • Tarkat ehdot (tuntimäärä, ikärajat) voivat vaihdella kunnan päätösten mukaan.

Varhaiskasvatus on konkreettinen esimerkki siitä, miten lapsen oikeudet toteutuvat arjessa: se antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden oppia ja kehittyä turvallisessa ympäristössä.

Aikajana: Lapsen oikeuksien päivän kehitys

  • – YK:n yleiskokous hyväksyy lapsen oikeuksien sopimuksen (UNICEF Suomi).
  • – Suomi ratifioi sopimuksen (Valtioneuvosto).
  • – Päivä siirretään Suomessa 20. marraskuulle ja nimetään lapsen oikeuksien päiväksi (Päivyri.fi – suomalainen liputuskalenteri).
  • – Sisäministeriö suosittelee yleistä liputusta.
  • – Lapsen oikeuksien viikko teemalla arvokkuus.
Miksi tällä on väliä

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. 196 maata on sitoutunut sen periaatteisiin – mutta toteutus vaihtelee suuresti, ja Suomessakin on vielä tehtävää lasten oikeuksien toteutumiseksi.

Selkeää ja epäselvää lapsen oikeuksista

Vahvistetut faktat

  • Lapsen oikeuksien päivä on 20. marraskuuta (UNICEF Suomi).
  • YK:n sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 (UNICEF Suomi).
  • 196 maata on ratifioinut sopimuksen (UNICEF Suomi).
  • Suomi suosittelee liputtamista, mutta päivä ei ole virallinen liputuspäivä (Valtioneuvosto).

Epäselvät asiat

  • Tarkka virallinen liputuspäivä ei ole laissa määritelty.
  • Lapsen oikeuksien viikon teema vaihtuu vuosittain.
  • Varhaiskasvatusoikeuden laajuus riippuu kunnan päätöksistä.
  • Lapsen oikeuksien toteutumista valvotaan eri tavoin eri maissa.
Paradoksi

Vaikka sopimus on ratifioitu 196 maassa, lasten oikeudet eivät toteudu kaikkialla. Suomessa valvontaa hoitavat viranomaiset ja järjestöt, mutta käytäntö vaihtelee – erityisesti varhaiskasvatuksen ja perheoikeuden alueilla.

Lausuntoja lapsen oikeuksien päivästä

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä muistutus lasten oikeuksien toteutumisesta.

UNICEF Suomi – lasten oikeuksien asiantuntijajärjestö

Liput liehumaan lapsen oikeuksien puolesta 20.11. – suositus liputukseen.

Valtioneuvosto – valtioneuvoston viestintä

Päivän tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa.

YK-liitto – suomalainen YK-järjestö

Yhteenveto: Lapsen oikeuksien päivä 20.11. on enemmän kuin kalenterimerkintä – se on muistutus siitä, että lapsen oikeudet koskettavat meitä kaikkia. Vanhemmille se tarkoittaa tietoa lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja yhteyteen molempiin vanhempiin. Kunnille se on tilaisuus liputtaa ja järjestää teemaviikko. Jokaiselle se on syy pysähtyä: lapsen oikeudet eivät ole itsestäänselvyys, vaan ne vaativat aktiivista edistämistä.

Usein kysytyt kysymykset

Miten lapsen oikeuksien päivää voi juhlia kotona?

Voit laittaa lipun salkoon, keskustella lasten kanssa heidän oikeuksistaan ja tehdä pienen tempauksen – esimerkiksi lukea lapsen oikeuksista kertovan kirjan.

Mitä tapahtumia Suomessa järjestetään lapsen oikeuksien päivänä?

Monet kunnat järjestävät tapahtumia, kuten perhetapahtumia kirjastoissa ja kouluissa. Lisätietoja saa kunnan kotisivuilta ja UNICEFilta.

Kuka valvoo lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa?

Lapsiasiavaltuutettu ja hallinto-oikeudet valvovat lapsen oikeuksia. Lisäksi UNICEF ja muut järjestöt tekevät seurantaa.

Mikä on YK:n lapsen oikeuksien komitea?

Se on asiantuntijaelin, joka valvoo, miten sopimusvaltiot täyttävät velvoitteensa. Komitea antaa suosituksia määräajoin.

Miten lapsen oikeudet ovat kehittyneet viime vuosina?

Suomessa on parannettu muun muassa varhaiskasvatusoikeutta ja lapsen kuulemista huoltoriidoissa. Kehitys on jatkuvaa, mutta vielä on parannettavaa.

Miksi juuri 20. marraskuuta valittiin lapsen oikeuksien päiväksi?

Koska YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen 20.11.1989. Päivää on vietetty maailmanlaajuisesti sen kunniaksi.

Voiko lapsi itse vedota oikeuksiinsa?

Kyllä. Lapsi voi tuoda esille mielipiteensä esimerkiksi sosiaalityöntekijälle, koulussa tai oikeudessa, ja viranomaisten on kuultava lasta ikä huomioiden.



Juhani Joonas Korhonen

Kirjoittajasta

Juhani Joonas Korhonen

Toimitus yhdistää nopeat päivitykset selkeisiin taustoittaviin oppaisiin.